Arvatkaas keitä nämä pikku söpöläiset ovat!

Entäs nämä? No tietenkin Caramelin ja Chocolaten pentuja! Yksi naaras ja kolme urosta, tyttö on nimeltään Cream, pojat ovat Vanilla, Toffee ja Jugurt. Kaikki neljä ovat aivan identtisiä.

Kissojen lisäksi tontilla oleskeli vähän muitakin elukoita, susia. Tämä yksi säikäytteli koko ajan pieniä kaksosia! Kelly, missä olet? Susi aikoo syödä lapsesi!

-Hei söpö pikku susi!

KELLY!!!

-No kun se on niin lutunen...

Onneksi sudet eivät enää kauaa ahdistelisi pikkuisia, sillä suloisten vauvojen tuli aika kasvaa suloisiksi taaperoiksi. Toivottavasti suloisiksi.

Ja tässä näette taapero-Scarletin. Ihan kiva, toivottavasti nuo poskipäät hieman muokkautuvat varttuessa. Entäs sitten Story...?

Oi mikä söpöläinen! Story-taaperosta tuli aivan supersuloinen pikku tyttö! Kerrassaan täydellinen!

Kellyn käsitys lastenhoidosta ei ollut hääppöinen. Hän tuuppasi pikkuiset syöttötuoleihin ja puuroa eteen. -No niin, kun ne vaan pysyvät hiljaa tuoleissaan, ne eivät häiritse minua. Ja vastapalvelukseksi minä tungen niille velliä naamaan. Eikö ole hyvä järjestely?

Jaahas, Kelly, Jaahas.

Eihän tuossa muuten mitään, mutta kun puuro loppui, taaperot tylsistyivät ja alkoivat rääkyä. Kelly, unohdit täysin lasten henkiset tarpeet.

-Mitkä???

Niin juuri.

Kun naapurit alkoivat katsella kaksosia päätään pudistellen, Kellyn mitta täyttyi. Nyt hän soittaisi Kostille, ja pyytäisi häntä ottamaan tytöt! Mutta ensin piti kuitenkin piiloutua maalaustelineen taakse, ettei kukaan vaan saisi selville, kuka lapsia rääkkäsi!

Ja niin Kelly sitten valitsi Kostin numeron vapisevin sormin. Mitä Kosti sanoisi lapsista?

-Hei, Kelly kultaseni!

-H-hei Kosti, tulisitko tänään meille?

-Mielellänihän minä. Mikä tuolla muuten ulvoo?

-T-tuuli se vaan katon räystäissä...

-Minkä ihmeen katon?

-Ööh... Ei mitään.

Klik.

Kosti tuli kuitenkin, ja kauhistui nähdessään kaksoset.

-Kelly, eivät kai nuo ole minun lapsiani?

-Kyl... Ei! Kellyllä meni pupu pöksyyn. -Ne ovat kaverini lapsia! He ovat minulla hoidossa.

Ihan miten vaan, pidä vain rääkyvät lapset, kyllä se minulle käy...

-Hiljaa siellä ylhäällä!

-No niin, nyt kun olemme kahden kesken...

-Mutta entä nuo lapset? He kylmettyvät, jos eivät pääse liikkumaan ja jos he kylmettyvät, he voivat kuolla! Tai jäädä kitukasvuisiksi!

-Hetkinen, kulta hetkinen...

Oikeastaan Kelly oli kauhuissaan. Entä jos pikkuiset oikeasti kuolisivat! Mutta taaperot unohtuivat pian, kun Kelly pääsi suutelemisen makuun...

Hetken lämmiteltyään Kostia Kelly päätti kysyä:

-Kosti, mussukkani, ottaisitko toisen noista lapsista? Tai vaikka molemmat?

-No en tietenkään! Miksi ihmeessä ottaisin KAVERISI LAPSEN?

Siinäs näit, Kelly. Olisit kertonut, niin hän olisi ehkä ottanutkin lapset. Valhe ei kannata!

-HILJAA!!!

Mutta vaikka Kosti ei lapsia halunnutkaan, hän helpotti kuitenkin Kellyn taakkaa ottamalla Jugurt-kissanpennun. Samalla lähti myös Toffee.

Kostin neuvoista viisastuneena Kelly antoi lapsien taapertaa vapaana. Heti ensimmäiseksi Scarlett kaappasi Chocolaten kuristavaan syleilyynsä.

-Krääh! Miksi... et... pitänyt... näitä... siellä...ylhäällä...? näin Chocolate sanoi, mutta valitettavasti vain Caramel, Cream ja Vanilla ymmärsivät sitä.

  

Kun tytöt pääsivät vapaaksi tuoleistaan, kinastelu lisääntyi. Varsinkin, kun heille ei opetettu käyttäytymistä, eikä kyllä mitään muutakaan.

Vau, onko Scarlett oppinut kävelemään ihan itse? Vai onko Kelly vaivautunut opettamaan? Ei, vaan...

...tuli kasvun paikka!

Ja mitä isosisko edellä, sitä pikkusisko perässä! Lapsiraukat saivat kasvaa ilman äidin tukea, hän nimittäin vaan flirttaili Kostille eikä huomannut mitään.

 

Tässä ovat siis molemmat tytöt lapsina. Mutta olenkin ilkeä, ja lopetan tämän osan tähän! Ensi osassa näette sitten lapset lähempää. Ja kommentoikaa, pyydän, pyydän!